Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoo, että maakuntauudistuksen valmistelussa keskustellaan nyt hyvin konkreettisista kysymyksistä.

Valmistelu on edennyt käytännön toimeenpanon vaiheeseen.

Maakuntauudistus, mukaan lukien sote uudistus, etenee tällä hetkellä Etelä-Savossa hyvin. Viime syksyn aikana tapahtui valmistelussa selkeä painopisteen muutos. Lainsäädäntö alkaa olla tiedossa ja uudistuksen toimeenpano on tullut päärooliin. Olennaista on ollut koko maakunnan kattavan yhteistyön syventyminen.

Rahoituksen varmistuminen on mahdollistanut tarvittavan asiantuntemuksen hankkimisen esivalmistelua varten. Olennaista on suunnitelmallisuus. Syksyn aikana on voitu käynnistää rekrytoinnit suunnitelman mukaan. Käytännössä asiantuntevien henkilöiden rekrytointi vaatii aikaa. Toimivaksi malliksi on osoittautunut valmistelijoiden palkkaaminen osa-aikaisesti uuteen maakuntaan tulevista organisaatioista.

Ministeriöiden kanssa yhteistyö on tiivistynyt koko ajan. Kun on siirrytty uudistuksen käytännön toimeenpanoon, on myös keskustelu siirtynyt aiempaa konkreettisempiin kysymyksiin. Perinteinen keskushallinnon ohjaus on vähentynyt, ja on siirrytty kumppanuuteen. Uudistus ei kaadu ainakaan tiedon puutteeseen. Maakunnat ovat laajasti edustettuina erilaisissa valmisteluryhmissä, mistä saadaan ajan tasalla olevaa tietoa. Myös maakuntien viestit näyttävät menevän perille aiempaa paremmin. Kun ollaan menossa kokonaan uudenlaiseen hallintomalliin, on paljon yksityiskohtia joihin ei löydy hyvää vastausta, ainakaan heti.

Tärkeimmät avoimet kysymykset ovat tällä hetkellä, minkälainen on uuden maakunnan strategia, erityisesti palvelustrategia, palveluverkko ja konsernihallinto. Yksi keskeinen avoin ja maakunnan itsensä ratkaistava asia on muun kuin laissa säädetyn luottamushenkilöhallinnon rakentaminen. Meillä asiaa käsitellään maakunnan poliittisista puolueista koostuvassa neuvottelukunnassa.

Keskeisin kipupiste on tietenkin rahoituksen riittävyys. Odotukset maakunnalle tulevien tehtävien hoitamiseksi riittävin resurssein ovat suuret ja samalla realiteetit on pidettävä mielessä. Suurin huoli on peruspalveluiden turvaamisesta harvaan mutta kauttaaltaan asutussa maakunnassa. Toinen kipupiste on uuden maakunnan ja kuntien yhteistyön säilyminen hyvänä. Kolmas liittyy maakunnan kahden sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan yhteistyöhön ja työnjakoon. Valmistelussa on otettu suuria harppauksia siihen, että uudessa Etelä-Savon maakunnalla olisi yhteiset palvelut ja kaksi sairaalaa. Keskittämisasetuksen tavoitteiden toteuttaminen sairaanhoitopiirien tiivistyvällä yhteistyössä on askel kohti uuden maakunnan palvelukokonaisuutta.

Jokainen mukana oleva organisaatio on tähän asti tahollaan panostanut oman henkilökuntansa pitämiseen mukana muutoksessa. Henkilöstön edustajat ovat mukana valmisteluryhmissä ja esivalmistelun johto on pitänyt viime vuoden aikana kaikille avoimia internetin välityksellä toteutettuja infotilaisuuksia. Esivalmistelussa on ollut mukana noin 500 asiantuntijaa eri tahoilta. Innostus uudistuksen onnistuneeseen toteutukseen on näkynyt valmistelussa. Epävarmuus aikataulusta ja sisällöstä on luonnollisesti vaikeuttanut, mutta avoimuudella ja nopealla viestinnällä on pyritty hälventämään epätietoisuutta. On kerrottu sekin, ettei ole uutta kerrottavaa. Juuri ennen joulua käynnistyi Sykettä Etelä Savoon hanke, jossa mukana olevien organisaatioiden johto haluaa omalla esimerkillään osoittaa oman kunnon merkitystä osana työhyvinvointia. Kun kysymys on Suomen historian suurimmasta hallinnon uudistuksesta, on jokaisen oltava sekä henkisesti että fyysisesti hyvässä kunnossa.

Uskon, että Etelä-Savossa erityisesti viestintä on onnistunut. Heti alusta pitäen julkistettiin uudistuksen omilla nettisivuilla valmistelun etenemisestä kaikki keskeinen informaatio. Maakunnassa on järjestetty erilaisia tilaisuuksia asian tiimoilta, sidosryhmiä on kuultu ja henkilökunta pyritty pitämään ajan tasalla. Kaikki uudistuksesta kiinnostuneet on otettu mukaan valmisteluun.

Etelä-Savon yhteinen identiteetti ja yhdessä tekeminen ovat yllättäneet monet uudistukseen ja Etelä-Savon maakunnan itsenäisyyteen epäillen suhtatutuneet. Sisäisiä jakolinjoja on kyetty kuromaan umpeen. On rakennettu luottamusta maakunnan eri osien välille. Ikävä yllätys on ollut lainsäädännön hidas eteneminen. Kun valmistelu saatiin käyntiin, niin tuli vuoden lisäaika. Siinä tilanteessa oli uuden motivaation löytäminen ja muiden innostaminen vaikeaa. Onneksi uudistukseen on saatu uutta vauhtia ja uudistus näyttää etenevän aikataulussaan. Suurin pettymys olisi, jos viime kesänä asetettu aikataulua jouduttaisiin vielä kerran venyttämään.

Nyt uudistus viedään eduskunnassa läpi. Korjataan myöhemmin ne virheet, jotka väistämättä jäävät näin laajaan uudistukseen. Annetaan meille maakunnissa varmuus siitä, että aikataulut pitävät. Ja huolehditaan resursseista, sillä ilman maakuntien osaajia uudistus ei toteudu. Luottakaa maakuntiin. Kyllä maakunnissa osataan viedä uudistus maaliin.

Kriitikot ovat kuvanneet uudistusta kielteisesti uudeksi hallinto- himmeliksi. Mielestäni vertaus himmeliin antaa päinvastoin positiivisen kuvan. Himmelihän on muodoltaan hyvin järjestelmällinen, ja se on täysin läpinäkyvä, pienistä tosiinsa liittyvistä osista muodostuva kokonaisuus. Himmeli ei ole sotku eikä myöskään maakunta- ja soteuudistus.

  • 08.02.2018